Kissan Henkinen Terveys

Usein ajatellaan, että karvaiset ystävämme eivät voisi kärsiä henkisistä tai mielenterveydellisistä ongelmista. 

On kuitenkin todettu, että vaikka lemmikkimme eivät koe samoissa määrin tai samoissa mittakaavoissa täysin samanlaisia mielenterveysongelmia kuten me ihmiset, ne voivat silti sairastua.

Kissan henkinen terveys on aivan yhtä tärkeää kuin sen fyysinen terveys!

Hyvin usein kissan mielenterveydellisissä ongelmissa on taustalla trauma, joka voi tapahtua missä tahansa vaiheessa kissan elämää. 

Kyseessä voi olla entinen koti, jossa kissaa ei ole kohdeltu oikein tai se, että kissa on joutunut elämään koko elämänsä kadulla ennen kuin se on löydetty ja se on saanut kodin itselleen.

On kuitenkin huomioitavaa, että joskus kissan muuttuneen tai alun perin erikoisen käytöksen takana saattaa olla jokin fyysinen syy – esimerkiksi erilaiset kivut, säryt tai sairaudet, jolloin eläinlääkäri selvittää mikä on kyseessä.

Jos syy ei kuitenkaan ole kehollisessa sairaudessa tai muussa vastaavassa, voidaan alkaa tarkastella mahdollista mielenterveydellistä puolta ja tarkistaa kissan henkinen terveys.

Kissat voivat kärsiä mm. ahdistuksesta sekä masennuksesta.

Miten tiedät milloin kissasi on masentunut? Voit katsoa seuraavia merkkejä ja selvittää, onko kissasi surullinen ja näin tehdä tarvittavat toimenpiteet, jotta kissasi olisi jälleen onnellinen.

Masentunut kissa

Vaikka emme voi todeta sataprosenttisen varmaksi, mitä karvaisten ystäviemme päiden sisällä liikkuu, kissat voivat silti kokea hyvinkin suurta ja syvää surullisuutta sekä masennusta.

Kissat näyttävät surunsa ja ahdistuneisuutensa eri tavoin.

Yleisimpiä merkkejä ovat:

• Ruokahalun puute, joka voi johtaa painonlaskuun
• Nukkuminen sellaisina aikoina, kun kissasi yleensä leikkii
• Ei enää halua tai tarvitse fyysistä kanssakäyntiä sinun kanssasi, esim. kissasi lopettaa puskemasta päätänsä vasten sinua eikä halua, että sitä silitetään
• Itsensä putsaamisen vähentyminen
• Leikkiminen ja muut aktiviteetit eivät kiinnosta kissaa enää

Jos huomaat kissallasi mitä tahansa näistä oireista, syy voi olla myös jossain taudissa tai sairaudessa, jonka vuoksi sinun on muutenkin tärkeää käydä katsastamassa kissasi eläinlääkärillä, joka osaa kertoa sinulle mistä on kyse.

Mikä sitten aiheuttaa kissan masennuksen?

Yleensä kissan masennus on vain väliaikaista ja jotkut yksilöt voivat kokea masennusta meistä pieniltä tuntuvista asioista, kuten vaikkapa sen hiekkalaatikon siirtäminen tai niille uuden kaulapannan laittaminen.

Suurimpia masennuksen syitä ovat mm.:

• Uuteen kotiin muuttaminen
• Vauvan tai lapsen saapuminen talouteen
• Uuden lemmikin saapuminen talouteen
• Kodin remontti
• Vieraiden pitkäaikainen vierailu kissan kotona
• Ongelma tai sekasorto perheessä, kuten esim. avioero, kuolema, jonkun poismuutto
• Traumaattinen tapahtuma, kuten esim. autoon törmääminen

Kissan auttaminen

Yleensä kissasi paranee itsestään kun annat sille aikaa, mutta jos muutos on pysyvä, kissallasi kestää hetken pidempään ennen kuin se paranee ja tuntee olonsa taas normaaliksi.

Kun olet käynyt eläinlääkärillä selvittämässä, että kyse ei ole niinkään fyysisestä ongelmasta, vaan kissasi henkinen terveys on saanut hieman kolhua, voit alkaa auttaa kissaasi.

Kissat rakastavat rutiineja. Pysy siis rutiineissasi, joten pyri silittämään niitä ja ruokkimaan ne aina samoihin aikoihin ja leiki niiden kanssa samoihin aikoihin kuin yleensä.

Leiki kissasi kanssa! Vaikka kissasi ei masentuneena haluaisikaan leikkiä, sinun kannattaa silti yrittää houkutella sitä tekemään jotain yhdessä sinun kanssasi.

Osoita sille rakkautta. Jos kissasi ei ole ollut viime aikoina halukas tulemaan luoksesi oma-aloitteisesti, voit yrittää etsiä sen ja antaa sille muutaman rapsutuksen. Kissasi kyllä kertoo sinulle, jos se ei niitä halua.

Paranna ruokailuja. Voit kysyä eläinlääkäriltäsi, voisitko lisätä kissasi ruokaan esimerkiksi kana- tai tonnikalalientä. Joskus kissasi saattaa masentuneena syödä vähemmän, mikä tarkoittaa, että kissasi ei saa tarpeeksi nesteitä.

Kuunnelkaa musiikkia! Kuka sanoi, että eläimet eivät pitäisi musiikista? Joskus kissaasi saattaa rauhoittaa esimerkiksi klassinen musiikki, varsinkin jos ne kärsivät masennuksen lisäksi ahdistuneisuudesta. 

Riippuen siitä, miltä kissastasi tuntuu, voit myös laittaa hieman menevämpää musiikkia päälle.

Joskus nämäkään keinot eivät auta kissaasi pois masennuksen syövereistä kokonaan, jolloin sinun on vain annettava kissallesi lisää aikaa. 

Tämä nelijalkainen joutuu käsittelemään muutoksia pidemmän kaavan kautta, jolloin sinusta saattaa tuntua toivottomalta. 

Jos kissasi ei tunnu pidemmänkään ajan jälkeen olevan oma itsensä, on hyvä käydä lääkärillä ja kysyä asiasta.

Vaikka kissat eivät välttämättä kuolekaan masennukseen, niiden terveys saattaa kärsiä niin kovin masennuksesta, että se voi johtaa vakaviin ongelmiin.

 Sinun kannattaa aina olla yhteydessä lääkäriin, jos epäilet mahdollisia mielenterveydellisiä ongelmia.

Ahdistunut kissa

Ahdistuneen kissan käytös on melko samanlaista masentuneen kissaan verraten. 

Kissat voivat tuntea ahdistusta muutoksista niiden ympäristössä, traumaattisista kokemuksista, muiden eläinten kohtaamisesta tai pelottavista kokemuksista.

Kissallasi voi ilmetä ahdistuneena:

• Ruokahalun vähentyminen
• Energian ja leikkimisen vähentyminen
• Levottomuus
• Tarpeiden tekeminen hiekkalaatikon ulkopuolelle
• Ylipeseminen – voi johtaa kaljuihin kohtiin ja iho-ongelmiin
• Käytöksen muutokset kuten esimerkiksi ärsyyntyneisyys, liika läheisyydenhalu – varsinkin jos kissasi on hyvin itsenäinen
• Liiallinen maukuminen

Jos kissasi kokee mitään näistä oireista, sinun kannattaa käydä tutkimassa se eläinlääkärillä!

Pakko-oireista kärsivä kissa

Kissoille voi kehittyä masennuksen ja ahdistuksen seurauksena myös pakko-oireita, jotka ilmenevät esimerkiksi toistuvalla maukumisella ilman mitään syytä tai esineiden, lelujen tai peittojen imemisenä.

Toisina oireina voidaan katsoa:

• Omien tassujen, hännän tai muiden kehonosien pureskelu
• Edestakaisin tai ympyrässä pyöriminen
• Oman hännän pakkomielteinen jahtaaminen
• Jatkuva ja liiallinen itsensä peseminen
• Mielikuvitteellisten pyydysten jahtaaminen ja lyöminen

Kissallesi voi syntyä pakko-oireita esimerkiksi selviytymismekanismina, jotka tarjoavat nelijalkaiselle hetkellisen turvantunteen tai vapauden sen ahdistuneisuudesta.

Jos käytös ei satuta kissaa tai häiritse talouttasi, sinun ei mahdollisesti tarvitse puuttua asiaan.

Muussa tapauksessa sinun kannattaa käydä eläinlääkärissä tarkistuttamassa kissan henkinen terveys ja minkälaista apua sille voidaan järjestää.

Pakko-oireista kärsivää kissaa kannattaa ”häiritä turvallisesti”, jolloin estät sitä tekemästä itselleen tai sinulle hallaa. Voit esimerkiksi yrittää leikkiä sen kanssa, silittää kissaa tai palkita sitä pienellä herkulla.

Pyri vähentämään kissasi stressitekijöitä, jos tiedät mikä kissalle stressin, ahdistavan tilanteen tai tuntemuksen aiheuttaa. Koska rutiinit ovat kissoille tärkeitä, pyri tekemään asiat kotitaloudessasi kissasi kanssa rutiinisoidusti.

Älä palkitse huonoa tai pahaa käytöstä. Jos kissasi esimerkiksi jahtaa omaa häntäänsä, älä palkitse sitä huomiolla tai herkulla.

Sinun ei ole myöskään hyvä rangaista kissaasi pakko-oireista. Rankaiseminen voi vain vahvistaa kissan huonoa oloa aiheuttaen sille yhä pahemmat pakko-oireet.

Muuta huomioitavaa

Jos kissallasi on jotain mielenterveydellisiä haasteita tai ongelmia ja olet kokeillut kaiken mahdollisen auttaaksesi sitä, sinun kannattaa keskustella mahdollisesta lääkityksestä eläinlääkärisi kanssa.

Lääkityksen kuuluisi kuitenkin olla aina viimeinen vaihtoehto, sillä siitä ei ole tehty vielä niin kattavaa tutkimusta, että sen voitaisiin todeta toimivan varmasti. Jos sinulla ei kuitenkaan ole muita vaihtoehtoa, eläinlääkärisi osaa auttaa sinua.

Ole kärsivällinen.

Niin kuin hyvin moneen kissan omistamiseen liittyvän asian kanssa, sinun kannattaa olla kissan mielenterveydenkin suhteen kärsivällinen.